…nimittäin helvettiteemainen novelliantologiamme Pahoittelut rikinkatkun johdosta: novelleja helvetistä (Osuuskumma, 2025) on kuoriutunut! Ja nyt sitä saa, niin verkkokaupasta kuin syksyn kirjallisista riennoista (Ropecon, kirjamessut, kirjafestarit…).
Reetta Vuokko-Syrjäsen kanssa toimittamani kirja syntyi hitaasti mutta ilman suurempia kipuja. Kirjoituskutsu lähetettiin alunperin loppuvuodesta 2022, ja ilmoille idea heitettiin vielä paljon tuota aiemmin. Voi huoletta sanoa, että “Rikinkatku” on painokoneesta putkahtaessaan jo yli kolmevuotias kuriton kakara.
Alusta saakka oli selvää, että lähestymistapamme aiheeseen ei saa olla liian vakava tai kauhistuttava. Maailma on jo täynnä kamalia tosihelvettejä – fiktiiviset olkoot koomisempia. Pahoittelut rikinkatkun johdosta ei kuitenkaan ole varsinaisesti huumoriantologia. Periaatteemme on läpi projektin ollut karnevalismi. Tahdomme leikkiä ja osoitella, olla yhtä aikaa ällöttäviä ja yhteiskuntakriittisiä. Ja vähän heilutella suolenpätkiä.
Pyysimme kirjoittajilta erityisesti yhtä asiaa: ettei tuo rakas hiilikellari olisi yksiselitteinen vertauskuva jollekin ikävälle ilmiölle tai paikalle, jossa kirjoittaja itse ei viihdy. Emme kaivanneet tarinoita siitä, kuinka helvettiin joutuminen on yhtä kuin hammaslääkärin tuoliin istahtaminen.
Osuuskummalaiset tarttuivat haasteeseen ja läpäisivät sen. Skaala on monipuolinen (siitäkin huolimatta, että käytännössä jokainen tahtoi ujuttaa yhden tai useamman “voi helvetti” -sanaleikin novelliinsa): on puutteessa eläviä keski-ikäisiä naisia, yritysauditointeja, huvipuistoja, reality-tv:tä ja eksistentialistista tuskaa Korsossa. Useissa näistä tilanteista on toki itsessäänkin helvetillisiä aspekteja. Riepottelun tarkoitus on silti katsoa maailmaa äkkiväärästi, helvettisuotimen läpi. Antologiassa saatetaan sanoa jotain esimerkiksi siitä, kuinka vaikeaa on olla aloitteleva taiteilija ja mihin liiallinen yritys kontrolloida läheisiä johtaa.
Oma novellini on nimeltään Irtiotto, ja se asettuu oikeastaan samaan “humoristisia matkoja tuonpuoleiseen” -teemaan kuin Kuolleita kukkia Miasmalasta. Tällä kertaa matka on ymmärrettävä kuitenkin huomattavasti kirjaimellisemmin turismiksi, eikä keskiössä oleva suomalaisperhe hamua muuta kuin virkistävää lomaa. Mutta mitä keskiluokkaistuvassa, “kivassa kesäkaupungissa” on tapahtunut massojen aloitettua interdimensionaaliset reissut?
Tässä kappaleessa voisi löpistä kaikenlaista turismikriittistä lähtien kuumenevasta ilmastosta ja Airbnb:n vaikutuksesta kaupunkeihin, mutta novelliin vaikutti silti eniten rakkauteni matkustamista kohtaan. Turistien nälviminen on enemmän tai vähemmän myös itseni nälvimistä. Matkustus on uskomaton tapa irroittautua tutuista ajatuskehistä, kohdata unohtumattomia tilanteita ja löytää itsestään uusia puolia, mutta välillä… no, välillä tuttujen ajatuskehien vetovoima on liian vahva, kohdatuista tilanteista tulee turhankin unohtumattomia ja omat uudet puolet paljastuvatkin vanhoiksi.
Irtiotto kertoo tuttuuden ja vierauden törmäyksestä, lomailun stressaavuudesta, kiusaa tekevistä olosuhteista sekä siitä, kuinka gentrifikaatio pilaa kaikki asialliset paikat.
Kirjan perustiedot:
Virallinen ilmestymispäivä: 21.7.2025
ISBN: 978-952-7382-66-0
e-ISBN: 978-952-7382-67-7
Sivumäärä: 275
Kansikuva: Jyrki Pitkä
Kirjoittajat:
Edith Arkko
Frida Burns
Maiju Ihalainen
Jussi Katajala
Anne Leinonen
O. E. Lönnberg
Mia Myllymäki
Maija Nyström
Mikko Rauhala
Solina Riekkola
Toni Saarinen
Reetta Vuokko-Syrjänen
Kuvituskuvassa John Martinin Satan Presiding at the Infernal Council (1823–1827) hienovaraisin muunnelmin.