Myyttejä, kummaa, maailmanlopun tunnelmia

Category: tutkimuksesta

Kirjoittaja keskellä puheen ja myyttien myrskyä

Edellinen kirjoitus keskittyi argumentoimaan käsitettä “salaliittoteoria” vastaan ja propagoimaan vaihtoehtona termiä maailmanhallintamyytti. Maailmanhallintamyytin (jatkossa silloin tällöin MHM) pohjana on erityisesti kaksi ajatusta: 1) 1900-luvun aikana kokonaiseksi maailmankatsomukseksi laajentunut “epäluuloisuus” näkee todellisuutemme “moottorina” kiistanalaisten salaliittojen sijaan sen, että maailma, sanan monissa merkityksissä, on alistettu täydellisesti yhden voiman hallintaan mutta lisäten yhtälöön että tätä voimaa voi myös vastustaa tiedostamalla sen olemassaolon. 2) Kertomukset, joissa tämä käsitys sanallistetaan, vertautuvat hyvin pitkälti myytteihin modernissa (tai myöhäismodernissa) muodossa.

Kun sanon myytti, en tarkoita Mythbustersin tai nykypäivän populaaritietokirjallisuuden tapaan “virheellistä käsitystä” asiasta x, vaan jotakin paljon mutkikkaampaa – kulttuurien perustavanlaatuisia, enemmän tai vähemmän kuvitteellisia mutta aina vaikuttavia kertomuksia, jotka ovat ilmenneet monissa muodoissa inhimillisten vuosituhansien aikana. Ehkä ensimmäiset sellaiset piirrettiin Lascaux’n kallioon jo syvämuistimme alussa – taltioitiin Egyptin faaraoiden ikuiseksi kunniaksi hieroglyfeihin – tehtiin väliaikaisesti todeksi Eleusiin mysteereissä – muotoiltiin Mesoamerikan savesta ruukuiksi ja patsaiksi – laulettiin Lönnrotin kuuleviin korviin ja kuljetettiin monenlaisten rajojen yli orastavan valtion rakennusaineeksi – animoitiin tuottamaan varallisuutta Disney-yhtiölle ja vivahteikkaita unia monille moderniteetin lapsille… lista voisi jatkua.

Myytin luonne on yksi kirjoitusten sarjan jatkuvista teemoista. Mutta tällä kertaa osoitan vain (poikkeuksellisen selkeästi) oman sijaintini suhteessa itselleni keskeisimpään modernin myyttisyyden ilmentymään: siis ns. “salaliittoihin”.

Salaliitoista ja teorioista, myyteistä ja hallitusta maailmasta

Tällaiset projektit huutavat syntyessään käsitteiden määrittelyä, silloinkin, kun tiukka akateemisuus ei aseta omia vaatimuksiaan kirjoittamiselle. Kuulostaa tylsältä, tiedän. Mutta termin salaliittoteoria perkaaminen on esterata, jota ei voi kiertää, jos haluaa sanoa asiasta yhtään mitään järkevää jatkossakaan.

Tuon aina tilaisuuden tullen esiin sitä, etten pidä yhdyssanan kummastakaan puoliskosta (kyllä, tiedän että siinä on kolme sanaa, mutta käsite on kuitenkin muodostettu aikanaan kahdesta osasta). Tämä kirjoitus selittää, miksi näin on, ja pohjustaa projektini edetessä tutuksi tulevaa vaihtoehtoa kömpelölle nykykäsitteelle. En tiedä, onko omalla termilläni minkäänlaisia mahdollisuuksia vakiintua, koska se vaatii sanaparin molempien puolten korvaamista, mutta ainakin itse voin olla tyytyväinen sen suomiin laajennuksiin. Ehkä joku muukin on.

Ydin ja periferia: miten katsoa salaliittoteorioita toisella tavalla

Sivuston ensisijainen tehtävä on tästedes keskittyä kahteen aiheeseen, joista en sanonut läheskään tarpeeksi niitä käsittelevässä gradussani. Hilpeän kaksikon muodostavat myytit ja salaliittoteoriat. Kaiken ydin on ajatus siitä, että salaliittoteoreettisuus on eräs modernin yhteiskunnan uskomusjärjestelmistä, ja siinä tapauksessa salaliittoteoriat ovat tätä uskomusjärjestelmää sanallistavia myyttisiä kertomuksia.

Sinänsä simppeliltä kuulosta lähtöoletus avaa monia mahdollisuuksia, joita ei käsittääkseni ole tutkittu vielä oikein missään. Ajatusta seuraten voi tehdä lukuisia huomioita paitsi salaliittoteorioista itsestään myös niiden värittämästä aikakaudesta. Täten saatan pohtia yleisemmällä tasolla myös niin kutsutun “modernin” luonnetta. Modernin ihmisen muuttunut käsitys ajasta ja tilasta on nimittäin pitkälti vastuussa siitä, että salaliittoteoreettisuus on ylipäätään mahdollista, ja Valistuksen ajan suurimmat ylpeyden aiheet ovat sen juurisyitä. Kehityskulut, jotka johtivat meidät tähän pisteeseen, ovat pitkiä ja mutkikkaita eikä niistä puutu ironiaa. Ihmiskunnan vaiheet voi tunnetusti jakaa erilaisiin kausiin monin eri kriteerein: osittain tuon tahattoman ironian vuoksi kutsun itse nykyistä jaksoa outouden ajaksi ja salaliittoteorioita sen upeiksi havainnollistajiksi.

Page 2 of 2

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén