Arkistosta: “Mä lopetan sit, ku aski maksaa yli kolme markkaa” – Z-Salamapartion temporaalisen position määrittäminen diegeettisen tiedon perusteella (2018)

Uudelleenjulkaisen blogissa tämän merkittävän varhaisen tutkimukseni, joka ilmestyi aiemmin Facebook-noten muodossa ja on siten vaarassa kadota, mikäli Zuckerbergin kone joskus luhistuu itsensä sisään. Päivitin samalla lähdeviitteiden linkit ajantasaisiksi. Koska ajastahan tässä on kyse.

Johdanto

Tässä tutkimuksessa kysyn: “Kuinka tarkasti Studio Julmahuvissa esitetyn Z-Salamapartion tapahtumahetken voi ajoittaa?” sekä, “mikä aika on siis kyseessä?”

Z-Salamapartiohan sijoittuu tietenkin ihanalle 70-luvulle, minkä todistaa jo Mats toisen jakson autokohtauksessa moittiessaan Rauskia elostelevasta elämäntavasta: “Tuu pois sieltä vapaalta 60-luvulta, nyt eletään 70-lukuu!” Hän on aivan liian jämpti hahmo kyseenalaistettavaksi näin perustavanlaatuisessa asiassa.

Mutta vuosikymmenen alkua, keskivaihetta vai loppua? Onko Matsin ja Rauskin seikkailulle hippien, stallarien, kommarien, revarien ja muiden hihhulien keskuudessa osoitettavissa tarkka ajankohta? Verkosta tai Julmahuvin oheismateriaalista ei löytynyt välitöntä vastausta. Sarjassa mainitaan kuitenkin niin monia 70-luvulle ominaisia kulttuurituotteita, että niiden perusteella voi tehdä joitakin johtopäätöksiä.

Tässä tutkimuksessa ei oteta huomioon mahdollisuutta, että Julmahuvi-ryhmä olisi vahingossa tai tahallaan sijoittanut kertomukseen anakronismeja eli ajallisia virheitä. Kaikkea materiaalia käsitellään vakavasti otettavana todistusaineistona kuitenkin huomioiden tiettyjen hahmojen, kuten hippien, epäluotettavuus.

Ajallinen alaraja

Alaraja löytyy sarjan dialogiin perehtymällä melko vaivattomasti ja kiistämättömästi. Mats ja Rauski puivat heti ensimmäisessä jaksossa suomiprogen tilaa kattavasti:

R: Mä vein vanhoi Introja ja Helppejä divariin.
M: Ai duunihuoneelta?
R: Joo!
M: Et kai sä onneton vienyt sitä missä oli pitkä juttu Tasavallan Presidentin kesäkiertueesta?
R: No vaari herää nyt. Kuka semmoista hippiprogea enää viittii kuunnella?
M: Ei. Sillä uudella levyllä on aika kiva progressiivinen ilme. Ite kuuntelet jotain Tabularaassaa.

Tabula Rasan esikoislevy ilmestyi syyskuussa 1975, tosin tämä itsessään ei riitä todisteeksi. Rauski on saattanut kuulla yhtyettä esimerkiksi livekeikoilla, sillä Tabula Rasa perustettiin jo vuonna 1972.^[1] Tasavallan presidentin kesäkiertue on vakuuttavampi todiste. Kyseessä täytyy olla artikkeli Tapio Korjus: Suomalaisbändit yhteisellä valloitusretkellä. Intro 6/1974.^[2] Tasavallan Presidentti oli tällöin yhteiskiertueella Englannissa Wigwamin kanssa “pian Milky Way Moses -albumin julkaisun” eli huhtikuun 1974 jälkeen.^[3]

Vahvin todiste siitä, että Z-Salamapartio EI voi sijoittua ainakaan aikaan ennen vuotta 1975, tarjotaan toisen jakson hippiluolassa, kun Rauskin ja nimettömäksi jäävän hipin tunteet kuumenevat ja aletaan puhua politiikkaa:

R: No Neuvostoliitossa siel on sobhoosi. Siel on kolhoosi…
Hippi 2: Hei! Sä ajattelet noin, koska sä ajattelet, että mä ajattelen, että kaikki kommarit pitäis viedä Venäjälle…
R: Kuule.. just joo.. siel on yhteisomistus… Mitä sä haluat..?
Hippi 2: Vennamolaiset ja Martti Miettusen hätätilahallitus Ameriikassa…
R: Voi jumantskuila mä voisin selittää sulle tän jutun…

Martti Miettusen “hätätilahallitus” (eli II. hallitus) toimi aikavälillä 30. marraskuuta 1975 – 29. syyskuuta 1976.^[4] Vaikka hippi onkin sekavassa mielentilassa ja kiihtynyt eikä repliikeistä meinaa punaista lankaa löytyä, on tässä yhteydessä hyväksyttävä se tosiseikka, ettei hippi ainakaan näe tulevaisuuteen ja on siten tietoinen vain menneestä tai senhetkisestä valtiollisesta politiikasta. Näin ollen ehdoton alaraja Z-Salamapartiolle on 30.11.1975. Väitettä voidaan kuitenkin vielä trimmata ensimmäisen siteeratun dialogipätkän avulla: Intro-lehti vaihtoi nimittäin nimensä Helpiksi vasta vuoden 1976 koittaessa, joten 1975 putoaa pois.^[5] On järkeenkäypää, että duunihuoneella olisi silloin vanhoja lehtiä molemmilla nimillä.

Mutta puhuiko hippi ajankohtaisesta vai jo menneestä asiaintilasta – esimerkiksi vasta vuonna 1978? Mistä siis löytyy yläraja?

Ajallinen yläraja

Ensin on todettava, että tapahtumat tietenkin sijoittuvat viimeistään vuoteen 1979, kuten johdannossa perusteltiin.

Rauski mainitsee elokuvateatteri Tuulensuun, mutta tästä tiedosta on valitettavan vähän apua, sillä teatteri lakkasi toimimasta tuolla nimellä juurikin vuoden 1979 syyskuussa.^[6] Muutenkin lisätodisteet ylärajalle loistavat poissaolollaan. Muodin puolella Rauskin uudet läskärit Kestilästä ja itsensä kuntoon vetäneen Joken Leijona-puku (jossa lienee kyse Yhtyneitten pukutehtaiden mallista) olivat todennäköisesti saatavilla 70-luvun loppuun saakka – kuten myös algerialainen punaviini.

Asioiden ensimmäiset ilmentymät ovat helppo ja varma keino sijoittaa tapahtumat ajallisesti, mutta viimeiset huomattavasti hankalampi. Sarjasta olisi täten pitänyt löytää jokin asia tai ilmiö, jonka olemassaolo tietyn ajan jälkeen vuosina 1976-1979 ei olisi mitenkään mahdollista. Sellaista tutkimuksessa ei löytynyt, joten yläraja jää osittain avoimeksi.

Kaikki riippuu lopulta siitä, uskommeko hippiluolan hipin olevan ns. ajan hermolla vai annammeko hänelle henkisen epäluottamuksen karateiskun niskaan. Tutkimuksen loppuosa olettaa, ettei hippi turhaan länkytä (ja Rauski provosoidu) Miettusen hallituksesta: tällä perusteella vuosi voi olla vain ja ainoastaan 1976. Milloin silloin?

Sarjan visuaalisen annin, eli ulkona kuvattujen kohtausten, tutkiminen on avuksi. Puissa ei ole lehtiä ja maassa on melko paksu kerros lunta ainakin maaseudulla. Kesän ja alkusyksyn voi näin ollen unohtaa, jopa Suomessa. Ilmatieteen laitoksen sivuilta ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa siitä, milloin lumet ovat sataneet ja sulaneet minäkin vuonna 70-luvulla, mutta jotakin voi arvella siitä, että hipiksi hairahtanut Joke ajaa polkupyörällä (sillä kaupungissa kadut ovat paljaat) mutta pukeutuu paksuun afgaaninukkaiseen hippiturkkiin. Pragmaattisin perustein esitän, että kyseessä on varhainen kevät, ehkäpä maalis- tai huhtikuu.

Johtopäätökset

Mikäli Miettusen II. hallitus on siis yhä virassaan, ajankohta on melko suurella varmuudella maalis-huhtikuu 1976 – melko tarkka rajaus on siis ehdollisesti mahdollinen. Tätä aikaväliä tukee sekin, että Mats houkuttelee miltei kommunismiin haksahtavaa Rauskia takaisin puolelleen vetoamalla pornoteatteri La Scalaan^[7] “tulossa olevaan” hittiteokseen Emmanuelle II, joka ilmestyi Suomessa toukokuussa 1976.^[8] On silti teoriassa mahdollista, että La Scala on ottanut elokuvan ohjelmistoonsa vasta esimerkiksi vuotta myöhemmin. Tämän asian tiimoilta aikalaishaastattelut voisivat valaista tilannetta.

Valitettavasti täysin vakuuttavia, hippivapaita todisteita Z-Salamapartio ei tämän mittakaavan tutkimukselle tarjoa.

Poikkeama

Tietynlainen riitasointu on Tuulensuussa pyörivä “uusin James Bond”, joka on Rauskin mukaan Roger Mooren, Shakespeare-näyttelijän, ensiesiintyminen hahmossa. Kyseinen elokuva on silloin Live and Let Die, joka sai ensi-iltansa Suomessa jo joulukuussa 1973. Rauski ei kuitenkaan saata olla mitenkään oikeassa kutsuessaan tätä elokuvaa uusimmaksi Bondiksi vuonna 1976: siihen mennessä oli ilmestynyt jo Mooren toinenkin Bond-filmi, The Man With the Golden Gun (Suomen ensi-ilta joulukuussa 1974).^[9] Ehkäpä uskottavin selitys on se, että kertakäyttöviihde tosiaan on pilannut hänen aivonsa. Pasolinin visuaalisesti uljas Medea on joka tapauksessa molempia tässä tutkimuksessa mainittuja Bond-elokuvia parempi.

Jatkotutkimus

Mikäli selvitystä syventäisi, tutkimusta pitäisi tehdä ainakin Ilmatieteen laitoksen arkistoaineiston parissa. Myös ravintola-alan historia olisi erittäin suureksi avuksi. Sarjassa mainitaan Monte Carlo, joka on auki jopa yhteen asti, Luolamies, jossa käydään joraamassa ennen rakastelua, sekä stripteasea tarjoava Fennia, joka “meni kiinni puoli kahdeltatoista”. Näiden ravintoloiden toiminnan ja aukioloaikojen muutoksista kertovat tilastot voisivat helpottaa vuoden ylärajan tarkkaa määrittämistä ja mahdollisesti vahvistaa niin kutsutun “1976-hypoteesin”. Kaikkein syväluotaavin tutkimus olisi lingvistinen ja etsisi kultakausia tai aikarajoja Matsin ja Rauskin käyttämille sanoille ja ilmaisuille.